keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Haluatko julkisuutta asiallesi? Tilaa siitä raportti

Eilen julkaistiin raportti, jonka mukaan "suuri osa pk-yrityksistä on täysin pudonnut digitaalisesta kehityksestä", sillä 35 % niistä ei ole mitään toimintaa verkossa. Tällaiset yritykset voidaan luokitella joko "digipudonneiksi" tai "digieksyneiksi".

Tulos on varmaan ihan totta ja pk-yrityksiä pitääkin hoputtaa kehittymään (vaikka samaa nettilaulua on veisattu jo 20 vuotta), mutta kun katsoo raportin tekijöitä, olisiko tulos voinut olla mikään muukaan? Tekijöinä olivat nimittäin Google ja Vainu.io Software. Jälkimmäinen on tuore nettistartup, joka on erikoistunut digitaaliseen myynti- ja markkinointipalveluun. Mukana oli myös Suomen Yrittäjät, joka uutisoi aiheesta. Uutisessa kehutaan Googlen Adwords -palvelua myynnin vauhdittajana.

Niin ikään eilen julkaistiin professori Heikki Hiilamon selvitys keinoista tuloerojen kaventamiseksi. Tutkimuksen tilaaja oli Kalevi Sorsa -säätiö, jonka tiloissa se myös julkaistiin (tv-uutisten kuvasta päätellen). Ketään tuskin yllätti, että raportti päätyi suosittamaan hyvätuloisten verotuksen kiristämistä.

Tänään julkaistu kirjastoseuran tilaama raportti päätyi tulokseen, jonka mukaan kirjastot maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Kirjastojen suurena ystävänä tervehdin lopputulosta ilolla, mutta olisiko tämäkään selvitys voinut päätyä muuhun lopputulokseen?

Selvitys oli tilattu komealta kuulostavalta Oxford Research -yritykseltä, jolla ei ole mitään tekemistä Britannian Oxfordin tai kuuluisan yliopiston kanssa. Edellisen kerran törmäsin tähän lobbaus- ja viestintätoimistoon pari vuotta sitten, kun Googlen tilaama tutkimus kertoi Googlen olevan erittäin tyytyväinen Suomeen ja datakeskusten tuovan Suomeen tuhansia työpaikkoja. Silloin tiedote oli mennyt sellaisenaan läpi Ylen paikallisissa uutisissa.

Pari vuotta sitten Oxford Researchilla oli kolme suomalaista työntekijää. Nyt määrä on kasvanut neljään ja konttori muuttanut paremmalle paikalle Helsingin keskustaan. Sivuillaan ENSR-verkosto kertoo erikoistuneensa "soveltavaan sosiaaliseen ja taloudelliseen tutkimukseen". Tietoa meistä -kohdassa yritys kertoo erikoisalansa olevan "alueiden ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä hyvinvointialojen toiminnan edistäminen". Toisaalla se mainitsee "yhdistävänsä liikkeenjohdon konsultin vaikuttavuuden ja viestintäfirman dynaamisuuden". Kuulostaa kovasti lobbaukselta, tämäkin.

Kun melkein mikä tahansa asia saadaan nostettua uutiskynnyksen yli tekemällä siitä "tutkimus", "selvitys" tai "raportti", toivoisi vielä jäljellä olevilta toimittajilta lähdekriittisyyttä -- ettei kaikki jää lukijan oman medialukutaidon ja omatoimisten taustaselvitysten varaan.

Lisäys 13.7.2017: Google on rahoittanut vuosia tutkimusta vaikuttaakseen lainsäätäjien mielipiteisiin (Kauppalehti)

4 kommenttia:

hdmi kirjoitti...

Panimoliiton tutkimuksen mukaan suomalaiset "haluavat purkaa alkoholirajoituksia".
Kyselyssä oli ainakin 24 kysymystä mistä julkistettiin kolme. Julkaistussa vastauksessa nykytilanne on jätetty pois vastausvaihtoehdoista.

Kyseessä oli niin härski vedätys että useimmat mediat eivät julkaisseet sitä, mistä kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

Taitaa tämä Oxford Research olla lähinnä lobbaustoimisto, joka tekee sellaisen selvityksen kuin asiakas haluaa. Kyse ei ole valehtelusta, vaan siitä, että tutkitaan sopivalla tavalla ja kerrotaan tutkimuksesta vain ne sopivat asiat.

Kirjastot ovat tärkeitä ja olen itsekin innokas kirjastoiden käyttäjä. Kuitenkin minkä tahansa alan suojaaminen niin, että mitään vähennyksiä tai tehostuksia ei voi tehdä, johtaa velttouteen ja pitkällä tähtäimellä huonoon tulokseen ja kustannusten kasvuun.

Minua on ihmetyttänyt, miten Tampereen Teknillisen yliopiston kirjastosta ei vielä joitain vuosia sitten voinut lainata tai palauttaa kirjoja itsepalveluna. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kirjastossa piti aina olla "istumassa" vähintään yksi virkailija. Kuitenkin jo tällöin monessa maailaiskunnassa vanhoja pikkukirjastoja oli automatisoitu niin, että kirjastoihin pääsi itsepalveluna sisälle lähes milloin vain ja itsepalveluna sai myös lainata. Miksei tätä samaa systeemiä ollut Tampereen Teknillisen yliopiston kirjastossa. Siis Teknillisen yliopiston!

Oma keskustelunaiheensa onkin sitten korkeakoulujen kirjastojen tehtävä digitalisaatiossa. Olen tehnyt graduni jo vuosia sitten ja se on tallennettuna Tampereen yliopiston järjestelmissä. En tiedä onko graduni paperiversiona hyllyssä. Kokonaan laajempi kysymys onkin, onko enää tänä päivänä järkevää varastoida oppikirjoja, tutkimuksia ja muuta korkeakoulujen materiaalia paperisina kirjastossa. Eikö järkevämpää olisi laittaa kaikki nettiin, josta halukkaat voisivat ne ladata tai tarvittaessa tulostaa.

Anonyymi kirjoitti...

Sanoisin, että noiden mainittujen selvitysten tulokset olisivat voineet olla jotain aivan muutakin. Selvityksen tilanneet tahot eivät vain siinä tapauksessa olisi pitäneet niistä mitään meteliä ja ne olisi haudattu arkistojen perimmäiseen nurkkaan. Kukaan ei tiedä, paljonko teetetään selvityksiä, joiden tulos on väärä ja ne jäävät siksi pois julkisuudesta. Oikeastaan media taitaa olla ainoita tahoja joka teettää selvityksiä ja julkaisee tuloksia tuloksesta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti...

Itse en ole käynyt kirjastossa vuosiin, vaikka se paikkakunnan isoin kirjasto on 200 metrin päässä. Nuorempana oli innokas kirjastossa kävijä, vähintään kerran viikossa piti käydä.

Laitos ei vain enää palvele nykymuodossaan minua.

- Valikoima on kovin ohkanen verrattuna sähköisesti saatavilla oleviin kirjoihin ja tietoon. Itseasiassa jos mennään tietokirjallisuuden puolelle, niin pelkkä Googlettelu riittää useimmiten tyydyttämään täysin tiedon nälän.

- Monista aihealueista ei kertakaikkiaan ole saatavilla suomenkielistä kirjallisuutta, ainakaan ei mitään tuoretta. Esimerkiksi olen harrastellut viimevuosina Kiinan historiaa ja kirjaston valikoima Kiinasta on käytännössä muutama hassu kirja, joista suurin osa on vanhentuneita ja historian osalta hyvin ylimalkaisia. Kiina kuitenkin on maailman väkilukuisin valtio, jolla on 4000 vuoden historia. Amazonista sen sijaan saa muutamassa sekunnissa lukemattomia aihepiiriä käsitteleviä teoksia suoraan Kindleen.

- En lue enää juurikaan paperikirjoja. Miksi lukisin, kun Kindle on huomattavasti parempi? Paperikirjat tuntuvat kömpelöiltä ja hankalilta, kosketuksen sijasta pitää kääntää sivua. Kun lähden matkalle, niin koko kirjakokoelmani sujahtaa helposti mukaan Kindlen mukana ja jos haluan ostaa uuden kirjan niin voin ostaa sen muutamalla näppäilyllä ja saada sen heti luettavaksi ilman odottelua.

- Kuunteleeko joku enää musiikkia fyysisiltä levyiltä? Spotifysta, Youtubesta ym. löytyy kaikkea, myös vähän eksoottisemmatkin kappaleet vaivatta.

- Paperiset lehdet ja aikakauslehdet ovat vanhentuneita. Miksi lukisin uutisia päivän myöhässä paperilta, kun kaikki uutiset ovat tuoreenaa netissä. Aikakauslehdet ovat myös aika hyödyttömiä nykyään. Asiasta kuin asiasta löytyy netistä kasapäin informaatiota. Ajatellaan esim. yksinkertaista puutyöharrastusta, harrastukseen liittyvä informaatio on Internetissä, voit katsella Youtube videolta lukemattomia ohjeita, etsiä Googlella artikkeleita.

- Lähes kaikilla on netti käytössään lukuisillä välineillä, tabletit, älypuhelimet jne. kirjaston tarjoama nettipääte on kuin muinainen dinosaurus 20 minuutin vuoroineen. Netti ja sen käyttöön tarvittavat laitteet maksavat murto-osan siitä mitä ne maksoivat aikoinaan ja ne ovat 100 kertaa nopeampia ja paljon käytettävämpiä.

- Kirjaston henkilökunnalla ei ole tarjota minulle mitään palvelua mitä minä tarvitsen.

Website Security Test