sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Älykkäät kodinkoneet tuovat esimakua älykodista

Älypuhelin ja älytelevisio löytyvät jo melkein joka kodista, mutta älykkäiden kodinkoneiden aika on vasta alkamassa. Olen hankkinut useita älylaitteita kokeillakseni, millaisia näkökulmia niistä avautuu tulevaisuuden älykotiin. Koska älykoti auttaa säästämään sähköä ja optimoi lämmitystä, aiheen luulisi kiinnostavan muitakin suomalaisia. USA:ssa ala on paljon pidemmällä.

Millaisia älylaitteet sitten ovat? Ozmo-älymuki mittaa juodun veden tai kahvin määrää ja raportoi sen älypuhelimelle. Suomen oloissa se ei ole kovin hyödyllinen, sillä riittämätön nesteytys on harvoin ongelma. Pikemminkin päinvastoin.

Ozmo raportoi juodun nesteen määrän älypuhelimelle.
Ozmon juomistiedot saa siirtymään iPhonen terveyssovellukseen, mutta harmillisesti ei Fitbitiin. Sen sijaan Withingsin älyvaaka siirtää painon ja rasvaprosentin ongelmitta Fitbitiin (ja nythän kyse on jo Nokian älyvaa'asta, koska yhtiö osti viime vuonna Withingsin).

Nettiyhteydellä ohjattava vedenkeitin on hankala asentaa ja toimii epäluotettavasti, mutta Smarter-kahvinkeitin on jo parempi: sen yläosassa on pieni kahvimylly, joka jauhaa halutun määrän papuja ja suodattaa siitä kahvia pannuun.
Älypuhelimella ohjattava kahvinkeitin.
Kyseessä ei ole kahviautomaatti, joten suodatinpaperi pitää muistaa vaihtaa joka käytön jälkeen, mutta on silti hauskaa valita sängystä nousematta kuppien määrä ja aamukahvin vahvuusaste älypuhelimella. Sen jälkeen keittiöstä alkaa kuulua kahvimyllyn surina ja vähän myöhemmin keitin porisee iloisesti.
Montako kuppia laitetaan?
Boschilla ja Samsungilla on wlan-verkkoon liitettäviä pesukoneita. Hyödyllisimmältä vaikuttaa kuitenkin Bosch-jääkaappi, joka mainoksen sanoin "lähettää itsestään selfien". Jääkaapissa on kaksi kameraa, joiden ottamia kuvia voi tarkastella ruokakaupassa omalta älypuhelimelta. Eipähän tarvitse muistella, oliko maitoa tarpeeksi. Jääkaapin hinta on 1599 euroa, mikä rajaa ostajat vielä nörtteihin ja vekotinhulluihin.
Bosch-jääkaapissa on kaksi kameraa
Samsungin vastaava jääkaappi on kaksiovinen, joista toisessa on 21 tuuman näyttö. Laite tulee myyntiin Suomessa 5500 euron hintaan. Gigantin myyjä kertoi, että kaksi on jo tilattu -- toinen yritykseen ja toinen yksityiskotiin. USAssa kaappi osaa itse tilata ruokaa, mutta sellaista palvelua ei Suomessa vielä tarjota.

Samsungin älyjääkaapin toisessa ovessa on iso näyttö.
Toinen aidosti hyödylliseksi osoittautunut järjestelmä on Philipsin Hue-valotekniikkaa. Tarjolla on niin led-nauhaa kuin E27-kantaisia lamppuja, joiden väriä ja kirkkautta voi säätää älypuhelimella tai seinään ruuvattavilla langattomilla kytkimillä. Valoja voi tietenkin ajastaa ja niihin saa monia hauskoja sovelluksia, kuten musiikin tahdissa välkkyvät värivalot tai sovellus, joka säätää värin kameran näkemän kuvan mukaan.

Älylaitteet ovat hauskoja, mutta niistä oikeasti saatava hyöty on vielä epävarmaa. IoT-visioissa (Internet of Things) kuvaillaan, miten älykäs leivänpaahdin juttelee pölynimurille -- mutta mitähän sanottavaa sillä mahtaa olla?

Vielä tänä päivänä juttelu ei muutenkaan onnistu, sillä jokaisella valmistajalla on oma standardinsa. Esimerkiksi Boschin HomeConnect ei juttele minkään ulkopuolisen järjestelmän kanssa, eikä jääkaappi siten voi kertoa auki jääneestä ovesta muulle älykodille saati vaihtaa keittiön kattovaloa punaiseksi hälytyksen merkiksi.

Toinen iso kysymys on tietoturva. Haluammeko tosiaan, että leivänpaahdin ja kahvinkeitin alkavat tuottaa samoja ongelmia kuin tietokoneet? Siis unohtuvia salasanoja, tietoturva-aukkoja ja jatkuvia päivityksiä? Kuinka moni uskaltaisi ohjata ulko-ovensa lukkoa tietokoneella?
Kahvinkeittimen firmware-päivitys.
Olen päivittänyt kahvinkeittimeni firmwaren viisi kertaa, eikä prosessi ole mitenkään helppo. En tiedä, mitä päivitykset ovat korjanneet, mutta ainakin kannun tunnistaminen on yhtä epäluotettavaa kuin aina ennenkin. Kyseessä lienee tyyppivika, sillä käyttöohjekin puhuu asiasta ja sanoo, että tunnistuksen voi poistaa käytöstä -- omalla vastuulla. Ilman tunnistusta kahvi valuu pöydälle, mikäli kannu on unohtunut laittaa paikalleen. Että sellaista älyä. Mutta hei, pioneerin osa on joskus raskas.

Iot-laitteiden tietoturvasta ja vaikutuksista kodin turvallisuuteen voisi kirjoittaa melkein kirjan. Todetaan nyt vain, että seuraukset ovat "mielenkiintoisia", niin yksilön kuin myös kansallisen turvallisuuden tasolla.

Entä tulevaisuus? Millainen on tulevaisuuden älykoti? Mielikuvitus lähtee helposti laukkaamaan, sillä mahdollisuudet ovat rajattomat.

Puheohjaus on varma valinta. Jo nyt pystyn ohjaamaan Philipsin Hue -valoja Amazon Echo -laitteelle puhumalla. Kun sanon "Alexa, bedroom lights on", valot syttyvät, ja sammuvat off-komennolla. Valojen väriäkin voi muuttaa pyytämällä.

Suomen markkinoilla ei juuri ole laitteita, joita Echo tukisi suoraan, mutta USA:ssa sille (tai iPhone Sirille) puhumalla voi säätää mm. eri huoneiden lämpötilaa ja tarkistaa ulko-oven lukituksen. Loistavia juttuja kaikki, esimerkiksi vanhusten pärjäämistä ajatellen (sitten kun laitteet ymmärtävät suomea).

Ikkunat ovat taloissa turhia, sillä isoilla näyttöpinnoilla voidaan loihtia päivä- tai yönäkymä tarpeen mukaan. Kesä vaihtuu talveksi tai päinvastoin, aamu illaksi ja niin edelleen.

Tieteiselokuvissa on jo pitkään ollut seinän kokoisia näyttöjä. Sonyn Cledis-tekniikalla voi rakentaa mielivaltaisen isoja näyttöpintoja, joissa kuvan tarkkuus ja värit ovat uskomattoman hienoja.
Seinän kokoinen Sony Cledis.
Cledis-näyttö koostuu moduleista, joita voi latoa rinnakkain ja päällekkäin. Jokainen näyttö on itsenäinen tietokone ja liittyy naapuriin ilman mitään havaittavaa saumaa. Vaikutelma on huikea -- entä jos kodin kaikki seinät olisivat tällaisia? Seinäpinnat ja tapetit voisi vaihtaa napin painalluksella, "ikkunoita" luoda mihin tahansa kohtaa seinää ja osa huonekaluistakin voisi olla virtuaalisia.

Tietoturvaongelmista, päivityksistä ja muita harmeista huolimatta jaksan tuskin odottaa!

19 kommenttia:

petrip kirjoitti...

Puhetta totteleva lukko on hurha tietoturvariski. Kovaääninen varas voisi pyytää pöydälle jäänyttä tablettia avaamaan ovet. Varmaan jääkaapinkinkautta jotain jäynää voisi tehdä

jeejee kirjoitti...

Sama fiilis itsellä. Ei malttaisi odottaa, mutta tietoturva tosiaan pitää ratkaista ennen kuin siirrytään IOT aikaan.

Pesukoneen tai jääkaapin pitäisi normaaliosloissa palvella 10+ vuotta, mutta laitevalmistajat eivät oikein tarjoa tietoturvapäivityksiä edes 3v vanhoihin lippulaivapuhelimiinsa.

Onhan noita esimerkkejä jo ollut kun ilmalämpopumppuja ja jääkaappeja on valjastettu roskapostin välittäjiksi, ja telkkarit logittivat kaikki toiminnot valmistajalle.

http://www.marketwatch.com/story/proofpoint-uncovers-internet-of-things-iot-cyberattack-2014-01-16?reflink=MW_news_stmp
http://doctorbeet.blogspot.fi/2013/11/lg-smart-tvs-logging-usb-filenames-and.html

Itse en kytke edes telkkaria suoraan nettiin, vaan Netflix/Youtube katselu tapahtuu AppleTV:n kautta. ChromeCast lienee yhtä hyvä vaihtoehto jos ei ole Apple-uskovainen.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä artikkelissa:

https://www.linkedin.com/pulse/moores-law-iot-kill-any-hardware-business-maarten-ectors

Nostetaan esille se että kahden-kolmen vuoden kuluessa IoT-laitteen valmistaja voi ostaa yhdellä dollarilla verkkoon kytkeytyvän täysiverisen PC:n joka mahtuu kolikon kokoiselle piirilevylle.
Yksi euro on tarpeeksi vähän jotta kahvinkeittimen, leivänpaahtimen ja sähköhammasharjan voi kytkeä Internetiin tuollaisen avulla. Ja silloin ei ole enää syytä käyttää yksinkertaistettua piirilevyä tai sille erikseen kirjoitettua koodia vaan laitteessa pyörii luultavasti Linux ja siinä oletusasetuksissa olevat turva-asetukset.
Millaisia tulee kyberhyökkäyksistä jos joka taloudessa on 10-20 täysiveristä PC:tä kytkettynä verkkoon? Entäpä kun kuluttaja ei voi mitenkään tarkistaa tai muuttaa laitteidensa tietoturva-asetuksia, oikeastaan ei edes tietää onko laitteessa täysiverinen PC-käyttöjärjestelmä vai ei?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Millaisia tulee kyberhyökkäyksistä jos joka taloudessa on 10-20 täysiveristä PC:tä kytkettynä verkkoon?

Huolestuttavaa. Ironista kyllä, Linux (sulautettuina versioina) on tämän hetken pahin tietoturvauhka, koska monissa haavoittuvissa NAS-asemissa, valvontakameroissa ym. IoT-laitteissa on juuri tällainen Linux-ydin.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki älykodinkoneet valjastetaan lopulta Bitcoin louhintaan. Ja sit ei saa jääkaapista kaljojaan ennen kuin on maksanut hakkereille muutaman Bitcoinin.

petrip kirjoitti...

Toi Euron hinta-arvio ei ole realistinen. Eurolla voi saada jonkun COrtex-m4:sen jossa on 1/2 M fläshyä . Vielä muutaman vuodenkin päästä. Ja Mooren laki törmää kvanttimekaniikkaa kohtuu pian. Pienimmä transistorit on 100 atomin kokoisia. Sanoinsin että isoja piirin kutistumisia on jäljellä 1 tai 2. Alle 5nm viivanleveyteen ei pääse

Anonyymi kirjoitti...

Bitcoin louhoskaivos syö kohta sähköt niin, että kohta kuljetaan kynttilän valossa niin kuin ennen vanhaan. Kaikkea huijauspaskaa sitä lasketaankin liikkeelle ihmistyperysten ihmeteltäväksi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Bitcoinin louhinta syö sähköä juuri siksi, että sillä estetään lohkoketjun väärentäminen. Onecoinissa lohkoketjun väärentäminen estetään sillä, että tiedostoa säilytetään luultavasti Rujan läppärissä.

Anonyymi kirjoitti...

Jeremias Kangaksen omin sanoin, Bitcoin on ihan paska. Ja Samuli Pahalahti on hiljattain kertonut, että häntä vituttaa, kun Bitcoin on vielä olemassa. Miksi näin Peetteri?

deckfromacard kirjoitti...

Raspberry Pi Zero maksaa 5 USD, eikä ole iso. Kahvinkeittimen, leivänpaahtimen tai tehosekoittimen sisuksiin se menisi jo tänään, jos koko puolittuu niin potentiaalisten kohdelaitteiden määrä kasvaa.
Oletetaan hetki että hinta EI laske. Jos valmistaja voi pyytää "älykahvinkeittimestä" 30-50€ lisähintaa, eikö se voi samaan rahaan myös lisätä ylimääräisen $5 piirilevyn ja älytoiminnot mahdollistavan softan kahvinkeittimeen?

Anonyymi kirjoitti...

Voi perskuta rallaa, mun älykello alkoi louhimaan Bitcoineja, ei riitä enää poweri näyttää edes oikeaa kellon aikaa. Paskamainen, kun on myöhässä joka paikasta.

Anonyymi kirjoitti...

Tällä hetkellä nämä "älylaitteet" kuulostavat minun korviini enemmälti pelkältä ohimenevältä muotivillitykseltä, mutta kaipa tämä on sanottu jo monta kertaa aikaisemminkin teknologian kehittyessä.

petrip kirjoitti...

Kun hype laantuu jäljelle jää oikeasti hyödylliset. Vaikkapa sellaiset että kun pakastimen ovi on jäänyt raolleen niin kännyyt tulee hälytys kun lämpötila nousee liikaa. Automaattinen kaljan tilaus kun kaappi on tyhjä ei ole ehlä aivanyhtä hyödyllinen

Anonyymi kirjoitti...

Hype on valtava, jäljelle jää muutama järkevä sovellus. Lopuille nauretaan.

petri kirjoitti...

Ehkä olisi aika muuttaa "äly" sanan määritys. Älypuhelin tai äly-tv ei ole sen älykkäämpi kuin käyttäjänsä, kannettava tietokone on samalla määrittelyllä "älykäs Nintendo".

Äly tulee vasta siitä, miten asioita käytetään. Kun kerron Google Homelle "Start playing Designated Survivor on TV", tapahtuu jo yksinkertaista älyä. Google tietää että haluan kenties katsoa jotain, etsii sarjan Netflixistä ja laittaa sen pyörimään televisiossa.

Samaan tapaan esimerkiksi Nest Protect ei ole vain Internetiin kytketty palohälytin. Se testaa itsensä kerran kuukaudessa automaattisesti, tulipalon sattuessa kännykän ruutuun saa automaattisesti yhden näppäimen päähän hätänumeron ja juttelemaan API-rajanpinnan kautta Hue-valoille, jotka se laittaa kaikki päälle ja vaihtaa värilliset valot punaisiksi (savussa helpompi liikkua).

Meillä oli alunperin muutama Hue-valo, joita pidin keskimäärin täysin turhina. Niistä tulikin hyödyllisiä nyt kun voin Google Homelle sanoa että "Turn on living room lights". Itseasiassa ohjaamme nykyään 80%:sesti kodin valoja puheella. Osa keittiön valoista on liiketunnistimella, jolloin ne syttyvät liikkeen ja valon määrän mukaan, yöaikaan himmeämmälle kuin alkuillasta.

Toki tietoturva on suuri kysymys, erityisesti erilaisten "Kiinanihmeiden" kanssa, ja moni käyttötarkoitus etsii vielä muotoaan. Pieleen mennään siinä vaiheessa kun ajatellaan että älylaite on vain laite + app puhelimeen, API puuttuu, tai pakkosyötetään pilvipalvelu. En usko millekään tälläiselle laitteelle pitkää elinkaarta.

Zarr kirjoitti...

On mielenkiintoista että yksi turvallisimmista IoT-laitteista koskaan tulee...Ikealta: https://mjg59.dreamwidth.org/47803.html

SB kirjoitti...

Kahvinkeitin piirilevyllä tai puhelimella ohjattavat valot eivät vielä tee älykotia. Älykkyyttä on, kuten Petri totesi, eri laitteiden ja ohjelmistojen vuorovaikutus huomioiden asukkaan toiminta. Muistan lukeneeni jostain joskus visioita miten koti "oppii" käyttäjän elämäntyylin ja -tavat. Täysin itsenäiseen päättelyyn koti kykenee ehkä vasta joskus kvanttikoneiden aikakaudella, mutta toivottavasti ymmärrämme toimia kuten tulen kanssa ("Hyvä renki..").

Blogger kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Blogger kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.